*

HilkkaLiisaNivukoski Jokainen ihminen on tärkeä!

Voiko nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäistä?

  • Hilkka Nivukoski, KD:n ehdokas numero 17.
    Hilkka Nivukoski, KD:n ehdokas numero 17.

Suomessa on liian paljon syrjäytyneitä nuoria, joilla on päihde- ja mielenterveysongelmia. Meidän täytyy panostaa myös kuntatasolla nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Nuoren
jonotusajat psykiatriseen hoitoon ovat Oulussa olleet jo jonkin ajan liian pitkiä.


Kunta on nuoristaan vastuussa, mutta myös kaikki kuntalaiset. Jokainen voi kysyä koulukavereilta, työkavereilta tai naapureilta voinnista. Usein masennusta sairastavien on
vaikeaa kertoa omista oireistaan kenellekään. Yhteiskunnassa saa olla heikkoja
hetkiä, ei tarvitse olla vahva! Tämä pitäisi kertoa myös nuorillemme. Masennus
on sairaus, josta voi toipua.


Matalan kynnyksen psykiatriset palvelut ovat yksi osaratkaisu, jotta nuoret voivat
keskustella ongelmistaan aikuisen kanssa. Vieraalle on joskus helpompi kertoa
kuin tutulle. Terveydenhoitajien virkoja olisi lisättävä kouluihin, jotta nuori
voi aina tarvittaessa tulla juttelemaan asioistaan. Joskus on tietenkin
helpompaa jutella jo lapsuudesta asti tuntemansa terveydenhoitajan kanssa.
Monilla nuorilla on vaikea jutella omien vanhempiensa kanssa. Murrosikäisestä oma
äiti ja isä ovat ”vanhoja kalkkiksia, jotka eivät ymmärrä mistään mitään”. Myös äiti tai isä voi olla niin väsynyt ja masentunut, ettei osaa tai jaksa auttaa nuortaan. 


Teen SPR:n vapaaehtoisena päihdetyötä nuorten parissa ja olen nähnyt, että nuoret käyttävät liian usein päihteitä!ä .  Ehkä heillä on huonona esimerkkinä kotona alkoholisti-äiti, jolla on aina vaihtuvia mieskavereita. Ehkä nämä mieskaverit olivat ilkeitä lapsille ja nuorille. Ehkä nuorella on alkoholisti-isä, joka saa raivokohtauksen pienimmästäkin vastaansanomisesta. Nuori ei ehkä pysty nukkumaan kun äiti tai isä on tullut juovuksissa kotiin ja kotona riidellään myös yöllä. Kun väsyttää, niin on vaikea keskittyä koulussa. Koulu ei ehkä jaksa kiinnostaa
ja opettajatkin tuntuvat nuoresta tyhmiltä, kun kysyvät miksi nuori ei ole tehnyt läksyjä. Moni asia harmittaa nuorena ja alkoholin tai huumeiden väliaikainen hauskuus voikin tuntua aluksi kivalle. Pian kierre on valmis. Mitä nopeammin nuori pääsee hoitoon, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on parantua.


Meidän on pohdittava todellakin yhdessä miten auttaisimme nuoriamme ja miten voisimme ennaltaehkäistä nuorten päihteiden käyttöä ja sitä kautta syrjäytymistä. Koulukuraattoreilla,
opintojenohjaajilla (opo), terveydenhoitajalla ja tietenkin opettajilla on osaamista
ja tietoa, miten ongelmissa voidaan edetä. Nuorta ei saa hyljätä, kun hän oireilee koulussa.


Oulussa toimii monissa seurakunnissa koulutetut nuorisotyöntekijät ja myös päihteettömiä
nuorisokahviloita tulisi olla Oulussa enemmän. Kaikki nuoret eivät halua mennä
seurakuntiin, joten nuorille olisi oltava enemmän paikkoja, jossa voi viettää aikaa
toisten nuorten kanssa. Moni nuori on kertonut, ettei Oulussa ole alle 18 vuotiaille tarpeeksi paikkoja, joissa voi viettää aikaa. Nuorisotaloja on kyllä eri puolilla Oulua ja niissä nuorten
on turvallista jutella ohjaajien kanssa. Toisten nuorten seura on tärkeää ja nuoristaloilta nuori voi löytää kaltaistaan seuraa. Kaikilla ei ole samoja mielenkiinnon kohteita.


Urheilu ja kaikenlainen liikunta on ennaltaehkäisevää nuorisotyötä. Kaupunki voisi tukea
vaikkapa yksinhuoltajien lasten jääkiekon ja jalkapallon pelaamista. Liikunta lisää
aivojen beeta-endorfiinitasoa. Se on eräs ”hyvänolonhormoni”. Jokainen liikuntaa harrastava tietää miten ihana olo on hikijumpan, juoksemisen tai kuntosalin ja suihkun jälkeen. Myös avantouinti kiihdyttää beetaendorfiinin eli mielihyvähormonin eritystä.  Urheilun ja liikunnan tulee olla kivaa ja jokaiselle nuorelle varmaan löytyy sopiva liikuntamuoto. Jääkiekkoa ja jalkapalloa pitäisi olla kaikkien halukkaiden mahdollista pelata. Voisi olla junioreiden joukkueita, joissa lapsia ei aseteta paremmuusjärjestykseen. Tiedän nuoria, jotka lopettivat pelaamisen kun eivät päässeet "edustusjoukkueeseen" kun oma paras kaveri taas pääsi.


Yksi erittäin huono esimerkki nuorille on television sarjaohjelmat, joissa aina juodaan kaljaa tai ”on hienoa juoda viiniä”. Nuorille suunnatuissa ohjelmissa ei mielestäni saisi olla alkoholia.  Alkoholin mainontaa ”kivana seurustelujuomana” on todellakin rajoitettava. Samoin kuin tupakkamainokset, olisi kiellettävä myös alkoholimainonta.


Välitetään lähimmäisistämme ja nuoristamme. ”Koko kylä kasvattaa”- projekti voisi jatkua
lapsella koko nuoruusiän. Naapureiden turvalliset sedät ja tädit ja seurakuntien perheet: huomioikaa myös yksinhuoltajien lapset! Perheet viettävät aikaa perheiden kanssa, mutta liian usein jopa seurakuntien perheet unohtavat yksinhuoltajien lapset ja lapset kokevat eriarvoisuutta jo pienenä. Syrjäytyminen voi alkaa jo lapsena.

 

Kuka keksii parhaita syrjäytymisen ennaltaehkäisykeinoja? Nyt kaikki omia aivonystyröitä hieromaan!

 



Hilkka
Nivukoski, terveydenhoitaja-sosionomi

Kristillisdemokraattien kuntavaaliehdokas

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat